Hyödyllistä tietoa
puuvillasta

Meillä jokaisella on puuvillasta valmistettuja vaatteita, mutta kuinka paljon tiedät sen tuotannosta? Mitä eroa on "tavallisella puuvillalla" ja luomupuuvillalla?

Varaa hetki aikaa lukeaksesi mistä on kyse ja miten voit olla mukana muuttamassa tekstiilialan tulevaisuutta.

Tavallisen puuvillan viljelyssä käytetään erittäin suuria määriä lannoitteita, kemikaaleja ja tuholaismyrkkyä, joista useimmat ovat todella haitallisia. Tämän lisäksi suurin osa (maailmanlaajuisesti noin 80 %, ja suurimmissa tuottajamaissa kuten Intiassa ja Yhdysvalloissa jopa yli 90 %) käytetyistä siemenistä on geenimanipuloituja. Siemenetkin ovat yleensä käsitelty mm. hyönteismyrkyillä.

Maailman hyönteismyrkyistä noin 16 % ja 7 % torjunta-aineista käytetään tavallisen puuvillan viljelyyn.

Yhden tavanomaisesta puuvillasta valmistetun T-paidan materiaalimäärään on käytetty noin 150 g hyönteismyrkkyä ja lannoitteita.

Runsas kastelu lisää ravinnepäästöjen valumista pelloilta vesistöihin. Koska viljellään intensiivisesti vain yhtä lajiketta, niin maaperä köyhtyy. Viljelmä kastellaan, mikä aiheuttaa vesistöjen kuivumista ja maaperän suolaantumista. Puuvillapensaiden lehdet pudotetaan kemikaalien avulla, jotta sato voidaan korjata koneellisesti. Pienemmillä viljelmillä sato korjataan käsin ja tämä altistaa työntekijät vielä suuremmille myrkytysriskeille.

Rikkaruohojen ja hyönteisten ennaltaehkäisyyn käytetään runsaasti myrkkyä, joista yleisimmät ovat erittäin haitallisia. Usein käytetyn lentoruiskutuksen vaarana on, että myrkyt kulkeutuvat viljelmillä työskenteleviin ihmisiin ja ympäröivään luontoon.

Ympäristöongelmat eivät lopu siihen, kun sato on korjattu, vaan tekstiilituotannon seuraavissa vaiheissa käytetään useita erittäin myrkyllisiä kemikaaleja.

WWF:n tutkimuksen mukaan puuvillan viljelyssä käytetyt torjunta-aineet tappavat vuosittain noin 22 000 ja myrkyttävät noin 3 000 000 ihmistä. WWF:n tekemä tutkimus on vuodelta 2005 ja todennäköisesti luvut ovat kasvaneet. Eräiden muiden tutkimuksien mukaan vuosittain jopa 77 000 000 ihmistä kärsii puuvillatuotannon torjunta-aineista johtuvista myrkytysoireista.

Eläimet kärsivät myös huomattavasti, sillä puuvillaviljelmillä käytetyt myrkyt tappavat vuosittain mm. miljoonia lintuja ja kaloja.

Esimerkkejä tavallisen puuvillan viljelyn ja valmistuksen negatiivisista vaikutuksista:

• Viljelmien käytetyt torjunta-aineet ja tehtaiden saasteet myrkyttävät ympäröivät alueet ja vesistöt
• Maaperä köyhtyy suolaantumisen ja eroosion myötä
• Liiallinen veden käyttö johtaa pohja- ja pintavesien vähenemiseen
• Biodiversiteetti köyhtyy ja normaalit ekosysteemit katoavat
• Pahoinvointia, lisääntynyttä keskenmenoriskiä, sairauksia ja kuolemia viljelmillä sekä tehtailla työskenteleville ihmisille
• Velkaantuneita viljelijöitä, joka johtaa mm. lapsityövoiman käyttöön ja *sadon tuhoutuessa viljelijöiden itsemurhiin.
• Kehnot työolot tekstiiliteollisuuden työntekijöille.

* Intiassa sadat tuhannet puuvillanviljelijät ovat tehneet itsemurhan 1990-luvun puolivälistä lähtien. Taustalla ovat syvät rakenteelliset ongelmat: kohtuuttomat lainaehdot, kalliit tuotantopanokset (kemikaalit ja siemenet), ilmaston ääri-ilmiöiden aiheuttamat satotappiot ja puutteellinen sosiaaliturva. Sadon epäonnistuessa velkakierre voi muuttua katastrofaaliseksi.

Valitsemalla luonnonmukaisesti valmistetun vaatteen, sitoudut omalta osaltasi toimimaan sosiaalisia, eettisiä ja ympäristöä vaalivia tapoja kunnioittaen. Kun ostat meiltä luomuvaatteita, niin voit luottaa siihen, että niin puuvillan viljelyssä kuin tekstiilituotannossa työskenteleviä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja työoloja kehitetään jatkuvasti, mikä tarkoittaa:

• Ei "hikipajoja"
• Lapsityövoima on kielletty
• Turvalliset ja puhtaat työskentelyolot
• Työstä maksetaan parempi palkka
• Ei altistumista haitallisille kemikaaleille ja torjunta-aineille

Pelkkä "Organic Cotton" -merkintä vaatteessa ei takaa, että puuvilla on oikeasti luomua. Vain noin 1–3 % maailman puuvillantuotannosta on sertifioitua luomupuuvillaa, mutta "Organic Cotton" -väitteitä näkee huomattavasti laajemmin.

Riippumaton kolmannen osapuolen sertifiointi on ainoa tapa varmistaa luomuväite. GOTS (Global Organic Textile Standard) kattaa koko toimitusketjun pellolta valmiiseen tuotteeseen ja valvoo sekä luonnonmukaisuutta että sosiaalista vastuuta. OCS (Organic Content Standard) keskittyy raaka-aineen jäljitettävyyteen. Ilman näitä sertifikaatteja "Organic Cotton" -väite on markkinointia, ei todennettua faktaa.

Kun valitset vaatteita, tarkista löytyykö tuotteesta GOTS- tai OCS-merkintä ja sertifiointinumero. Pelkkä teksti ei riitä, sertifikaatti on todiste.

Maailmassa heitetään pois arviolta 120 miljoonaa tonnia vaatteita ja tekstiilejä vuosittain. Euroopassa vain alle yksi prosentti päätyy kuidusta-kuiduksi-kierrätykseen.

Puuvillavaatteita voidaan kierrättää kahdella tavalla. Mekaanisessa kierrätyksessä tekstiili revitään takaisin kuiduksi, mutta kuidun lujuus heikkenee joka kierroksella. Kemiallisessa kierrätyksessä selluloosapohjainen tekstiili hajotetaan molekyylitasolle ja kehrätään uudeksi kuiduksi, joka vastaa laadultaan neitseellistä.

Suomalaiset yritykset ovat nousseet tekstiilikierrätyksen eturintamaan. Infinited Fiber Company valmistaa puuvillatuntuista Infinna™-uusiokuitua tekstiilijätteestä. Rester Oy on Pohjoismaiden johtava mekaaninen tekstiilinkierrättäjä. Spinnova kehrää selluloosasta kestävää kuitua ilman haitallisia liuottimia.

EU:n jätedirektiivi edellyttää tekstiilijätteen erilliskeräystä kaikissa jäsenmaissa tammikuusta 2025 alkaen. Suomi aloitti keräyksen ensimmäisten joukossa jo vuonna 2023. Tuleva laajennettu tuottajavastuu (EPR) asettaa brändeille suoran taloudellisen vastuun tuotteidensa elinkaaren loppupäästä.

Valikoimamme vaatteet ovat valmistettu sertifioidusta luomupuuvillasta ja muista ekologisista materiaaleista. Toteutamme painatukset ja brodeeraukset yrityksille, seuroille ja oppilaitoksille. Lue lisää materiaaleista ja sertifikaateista tai tutustu painomenetelmiin.

Poimintoja tuotevalikoimasta (tuoteryhmät):